Lauantai 27.4.2013 klo 20:57 – Timo
Tänään vedetäänkin sitten vikat kitarat nauhalle! Fiilis on mahtava eilisen illan johdosta ja tapaan studiolla hyväntuulisen äänittäjän hörppimässä aamukahviaan. Ei muuta kuin homma pakettiin!
Soitamme ensin levyn ehkäpä syvimmissä vesissä tunnelmoivan kappaleen, johon arvioimme kuluvan noin viisi tuntia. Hyvä siis soittaa se ensin, niin sitten voimme olla varmoja, ettei sen kanssa ole kiirehditty mitenkään!
Jotenkin palaset vain loksahtelevat kohdilleen ja viimeisten ideoiden sekä kokeilujen jälkeen on kulunut vain neljä tuntia, joten äijät ovat hyvillä mielin, kun vetäisevät jääkaapista eteensä rahkat ja makaronilaatikot. Sitten vielä kahvit ja edessä on levyn viimeinen biisi…
Jo perinteeksi muodostunut peukkukuva…
Nopea ja suorasukainen biisi on molempien ajatuksissa ollut ennakkoon ”läpimarssi”, mutta sen verran henkimaailman juttuja nämä studiohommat taitavat sitten olla, että heti, kun ”vastustajaa ei kunnioita”, niin läpimarssista tuleekin sitten helposti suo, jossa pitää rämpiä eteenpäin tahdonvoiman avulla.
Meikäläisellä on näköjään tämän biisin kohdalla liian paljon draivia päällä, kun koko ajan meinaa soitto karata liiaksi edelle rummuista. ”Zuippaduippa saatana! Jätkä! Rauhiotupas nyt vähän!”. Mentaaliharjoitusten parissa hetki ja sen jälkeen alkaa vihdoin sujua.
…Ja SE ON SIINÄ! Viimeiset nuotit tallennetaan klo 20:30 ja levyn kitaraosuudet ovat virallisesti narulla! Sitten kamoja pikkuhiljaa kasaan ja samalla Aksun kanssa fiilistelyä viikosta ja siitä, kuinka hyvin kaikki sujui.
”No hei, mä teen tossa kymmenen biisiä lisää ja tuun äänittämään niitä taas, pakkohan tätä on päästä tekemään uudestaan mahdollisimman pian!”, huikkaan loppukaneetiksi tuottajamme suuntaan.
Over and out, kitarat purkitettuna
Sitten kamat treenikselle ja meikäläinen on aika valmista kamaa unten maille. Ei muuta kuin tsemppiä Jussille bassonauhoituksiin ensi viikolle.
Ja hei nähdäänhän, ihmiset, kevään ja kesän keikoilla!!